Mies tulee huomenna kotiin. Miten olenkaan häntä kaivannut. Olen
suunnitellut, suunnitellut jotain pientä yllättävää. Ei, ei mitään
suurta, ei mitään "ekstriimiä" - ehkä jotain "päälle jotain sööttii,
nelinkontin tuulikaappiin"... Jotain sellaista mistä hän ehkä pitäisi.
Toivottavasti.
Kävin ostoksillakin, mutta... Ei, ei, ei. Mitä jos hän tuleekin vasta
myöhään ja on väsynyt? Mitä jos pilaan kaiken liialla innokkuudella?
Jos hän ei jaksa? Jos hän ei halua?
En minä halua että hän vain yrittää täyttää "aviolliset
velvollisuutensa", yrittää vain tyydyttää minut. Minä haluan että hän
Haluaa. Tahdon rakastella häntä. Rakastella kovaa, pitkään,
nautinnollisesti. Haluan antaa hänelle kaiken.
Mutta mitä jos en osaa? Olenko liian päälle käypä? Painostava?
Mitä jos epäonnistun?
Se korsetti on naurettava.
torstai, 28. elokuu 2008
Kommentit