Ei, sentään en ottanut koirasta hengiltä parittelun
jälkeen - melkein vain. Onko miehessä herännyt vanha kunnon
"saalistaja"? Ehkä, sen verran on aktiiviselta vaikuttanut. Lopulta
myönnyin ja niin, oli jo lähes pakkokin - voiko sen parempaa olla kuin
sunnuntaiseksi aamusella?
Annoin miehen ymmärtää että tänään ymmärtäisin antaa. Mies otti
vinkistä vaarin ja aamuteet jäi pöytään viilenemään. Iskin mieheen
kiinni kuin kiimainen narttu - mikä vertauskuva ei kaukaa ollut haettu.
Mies pyrki rinnoille, kaulalle. Hyväilemään, kiihottamaan. Ei kiitos,
ei tänään. Kiskoin vähäiset vaatteet yltäni ja samoin mieheltä.
Tarrasin kiinni kaluun riivattuna ja sehän olikin lupaavasti kohollaan
jo. Hetkessä suurena ja kovana. Heittäydyin selälleni lattialle ja
vedin miestä päälleni. Mies koitti sormettaa - ei käy. Pidin kiinni
kalusta ja ohjasin miestä sisääni. "Sä olet mulle vaan panoväline"
kähisin. Ymmärsi yskän ja kohta jo sainkin kalua - ja irti en
päästänyt. Eläimellistä menoa.
Aktin jälkeen mies kävi viereeni lattialle makuulleen ja koitti
jatkaa hyväilyäni - tuntui että miehellä oli peräti päämääränään päästä
kakkoskierrokselle heti perään.
"Sain jo mitä halusin. Kiitos siitä". Suihkun kautta pukeutumaan.
Koira seisoi keittönpöydällä evästelemässä.
maanantai, 25. elokuu 2008
Kommentit