Ei, sentään en ottanut koirasta hengiltä parittelun jälkeen - melkein vain. Onko miehessä herännyt vanha kunnon "saalistaja"? Ehkä, sen verran on aktiiviselta vaikuttanut. Lopulta myönnyin ja niin, oli jo lähes pakkokin - voiko sen parempaa olla kuin sunnuntaiseksi aamusella?

Annoin miehen ymmärtää että tänään ymmärtäisin antaa. Mies otti vinkistä vaarin ja aamuteet jäi pöytään viilenemään. Iskin mieheen kiinni kuin kiimainen narttu - mikä vertauskuva ei kaukaa ollut haettu. Mies pyrki rinnoille, kaulalle. Hyväilemään, kiihottamaan. Ei kiitos, ei tänään. Kiskoin vähäiset vaatteet yltäni ja samoin mieheltä. Tarrasin kiinni kaluun riivattuna ja sehän olikin lupaavasti kohollaan jo. Hetkessä suurena ja kovana. Heittäydyin selälleni lattialle ja vedin miestä päälleni. Mies koitti sormettaa - ei käy. Pidin kiinni kalusta ja ohjasin miestä sisääni. "Sä olet mulle vaan panoväline" kähisin. Ymmärsi yskän ja kohta jo sainkin kalua - ja irti en päästänyt. Eläimellistä menoa.

Aktin jälkeen mies kävi viereeni lattialle makuulleen ja koitti jatkaa hyväilyäni - tuntui että miehellä oli peräti päämääränään päästä kakkoskierrokselle heti perään.

"Sain jo mitä halusin. Kiitos siitä". Suihkun kautta pukeutumaan.

Koira seisoi keittönpöydällä evästelemässä.